Huono perjantai

Hermostus.

Hermostuksissani revin hampailla huulia.
Sen jälkeen hampailla kynsiä.
Kynsillä kynsiä.
Ja lopulta hermostun, kun en voi enää repiä kynsillä huulia.

Haussa kainalo.

Olen erityisen hyvä keksimään päässäni asioita.
Niinkin hyvä, että uskon niihin ihan tosissani.
Niinkin hyvä, että seurustelu kanssani tekee seurustelu kumppaninkin hulluksi.
Mutta onneksi vissiin tämä kyky on vähän laantunut,
ja viimeisin säästyi pahimmalta. Ehkä.
Olen ollut nyt kolme vuotta väärällä lääkityksellä,
aika mahtavaa kun ei ole muuta tunnetilaa kun "yli ihana" ja "ei tunnu miltään".
Ei mitään välimuotoa. Joko mennää tai ei mennä. Jos en tiedä mennäkkö, rupean itkemään.
Sekin varmasti tekee toisille olon hämmentyneeksi.
Enkä mä mitään sillä tarkoita, mutta selitä nyt sitten että
"anteeksi kauheesti emmä näin yli innokas oikeesti ole, en vaan osaa tällä hetkellä muuta kun yli ihanan ja ei tunnu miltään".
Sitten toisena päivänä mä itken monta tuntia,
kaikki on muka kamalaa.
Sitten mä käyn ostamassa itkusen ja sekavan näkösenä kaljaa s-marketista
ja humallun,
ja rauhotun, olen humalassa ja kaikki on hyvin.
Sitte ihmettelen että mitäs vittua mun elämäs taas muka on vikana.

Oikeestihan mulla on asiat ihan kauhean hyvin.
Mulla on työ ja koti, helsingissä.
Ystäviä ja maailman paras äiti.
Myöhemmin myös raha asiat hyvin, ja uusi kiva elämä.
Uusia harrastuksia ja koulu.
Ehkä myäskin sitten joskus rakkautta,
kuhan saa vanhat rakkaudet päätökseen.
Tai onhan ne päätöksessä,
mutta se rakkaus ei vaan nii äkkiä katoa.
Eikä montaa rakkautta ole hyvä sekoittaa.

mutta ehkä se tästä sitten lähtee.kuhan vaan lähtee.

Toinen tiistai.

Tänään eksyin itikseen.

En myäskään löytänyt Prisman sisäänkäyntiä.

Menin metroon väärältä puolelta,

ja takaiskuventtiili oli väärä.

Vaasankatu

Hella näyttää siltä, että kärnän toni ei varmaankaan tykkäisi.
Vaatteita lojuu joka neliöllä. Pallo uni housut olivat eilen lainassa.
Smurffi kengät lojuu keskellä eteistä.
Jääkaapissa odottaa puolikas fresita pullo.

Tänään maksoin takuuvuokran ja allekirjoitin vuokrasopimuksen.
Helsinginkatu <3
Vuokra emännällä on todella matala ääni, ja olen varma että viihdyn.
Haluaisin tapetoida ja sisustaa.
Kerrankin tuntuu siltä, että se kannattaa, ja että on järkeä, ja että katson vielä monta vuotta niitä samoja seiniä.

Pissahätä.

Epäkelpoisuus ja epävarmuus on kovasana.
Tunnen lähinnä riittämättömyyttä ja sitä etten voi antaa kenellekään mitään.
Suru haikeus.

Onneksi oli sydän tyttö kylässä.
Sen kanssa voisin hengata kokoajan,
voin silloin aina hyvin.
On mahtavaa että on ystävänä niin suuri sydän.

kello on jotain seitsemän,
humallun viinistä.

Kallio

Se on Kallio.
Elokuussa rakastui, Kallioon siis,
tänään löysin kodin.
Kalliosta.

Mulla on vissyvettä ja kaverin kaverin asunto.
Kaverin kaverin eteisessä ei pala lamppu,
tuntuu että paikoissa joissa olen kolmenkuukauden ajan nukkunut,
on aina joku lamppu ongelma.
Ootan että pääsen omaan kotiin sytyttelemään kynttilöitä ja juomaan teetä syksy parvekkeelle.

Ero.
Viimeiseksi kävin Harrin luona elokuussa,
lähdin sunnuntai aamuna lämpösestä sängystä ja tuntui että en ole tulossa takaisin.
Itku tuli puolessa väliä läntistäpitäkatua, mutta jo bussiasemalla olin itkuni itkenyt,
ostin teetä ja istuin jukkaa vastapäätä, aurinko paisto ja yskitti.

Ensimmäinen kuukausi Hesarilla oli hämmentävää ja iloista. Harri kävi, oltiin pussailevia ja ruoka maistui yällä parhaimmalta. Tutuistuin uusiin ihmisiin ja Kallioon. Olin humalassa usein ja rakastin jokaista. Join muutamat rommitotit ja näin venäjän palon savut. Poltin läpimärkää tupakka oven edessä ja hengasin aamukahvilla denson kanssa rappusilla. Vierailin useasti Alepassa tekno yöpaidassa ja sain monta uutta puhelin numeroa. En tosin Alepassa. Välillä olin niin onnellinen ja välillä niin masentunut vittuuntunut ja vihainen. Rakkaus kuoli, toinen sytty, Kallio.

Syyskuussa asuin kerrossängyn alla yrittäen olla olematta siellä. Pisu sai uuden kodin ja haitek vessan. Tutustuin mahtavaan ihmiseen, nukuin vieressä ja pussailin. Noh, edelleenkin kyllä nukun vieressä ja pussailen. Aika käsittämättömän hyvältä tuntuu. Syyskuussa opettelin myös laittamaan hiuksia päähän sinettikolvilla ja äitikin sai uuden tukan. Tänään olen kaverin kaverin kodissa, 550e omasta tilasta, myähästyin töistä, pussasin ratikkapysäkillä ja löysin kodin.
Tästä se sitten lähtee.